fudissunnuntai

Ulkona oli lopulta niin kylmä, että paljon piknikkiä ei jaksettu pitää. Sen sijaan otettiin lämmintä jalkapalloilemalla, enkä olisi tullut paremmalle tuulelle edes suklaansyönnistä :). Tällä kertaa kaikki muut tytöt jäivät juomaan viiniä, mutta koska jalkapallo on aina ollut ykköslajini, itse lähdin poikien kanssa palloilemaan enemmän kuin mielelläni.

Lopetin aktiivipelaamisen kohta kymmenen vuotta sitten, mutta onneksi sitkeään juuttuneet taidot eivät ihan noin vain häviä. Oli ihana tehdä kerrankin jotain, minkä oikeasti osaa. Tanssitunneilla olen aina vähän sormi suussa ja lentiskään ei ollut ihan minun lajini, mutta pallon potkiminen taas nimenomaan on. Muistin kaikki vanhat rinta- ja reisikuoletuskikat ja puskutkin onnistuivat vanhaan malliin. Sain myös pojilta paljon kiitosta - sekä palloilutaidoista että kärrinpyöristä :). Huomenna on varmaan taas kaikki kummalliset paikat kipeänä mutta en valita.

Tässä vielä viikon itsestäänselvä palloiluidoli:



P.s. otin piknik-evääksi sipsipussin, mutta onnistuin syöttämään sen tehokkaasti naapurinpojille. Itse otin vain yhden maistiaisen. Ei tehnyt edes mieli enempää ja nyt on kyllä hyvä olo!