maanantai 31. tammikuuta 2011

aamuzumba

Oho, minä tosiaan tein sen! Heräsin 6.45 vaikka työt alkoivat vasta kymmeneltä ja tuntia myöhemmin odottelin jo yliopiston ovien takana pääsyä zumbaan. Aamuzumba oli aika miellyttävä kokemus, vaikken tosiaan aamuisin ihan parhaimmillani olekaan - liikkujana tai muutenkaan. Väsymys ja syömättömyys (vaikka söinkin aamupalaksi raakapuuroa) painoivat jaloissa, mutta tunnin jälkeen energiaa oli vaikka muille jakaa. Tunnin vetäjä oli vielä aivan vallaton luonnonoikku ja aivan liekeissä maanantaiaamun rehkimisestä. Ei siinä voinut muuta kuin tehdä saman perässä :).

sunnuntai 30. tammikuuta 2011

kuulumiset taas

En ole vieläkään ehtinyt päivittää kovin useasti. Kokopäivätyöt loppuivat, mutta osa-aikatyö/osa-aikaopiskelu jatkuu, eli vapaa-aikaa ei sinänsä ole enempää, se vain joustaa vähän entistä paremmin. Jospa tästedes ehtisin kirjoittaakin vähän useammin.

Viimeisinä viikkoina olen päässyt urheilun syrjään taas tiukasti kiinni, ja näin yritän jatkaakin. Keväästä tulee kaikkine hommineen kuitenkin raskas ja se on helpompi jaksaa, jos on hyvässä kunnossa ja hyvällä mielellä ja muutenkin kuosissa. Jo parissa viikossa huomaa taas, miten paljon parempi mieli on, kun jaksaa pitää taukoja ja vähän hikoilla edes kerran päivässä. Tai viikonloput olen nyt pitänyt vähän rauhallisempina, lenkille olisin tänään mennyt mutta eilen tuli juotua sen verran viiniä, että päätin sittenkin pitää vapaapäivän - eli maata sängyssä ja lukea tenttiin...

Paino on koko viikon ollut tuossa 65,8 kg:n tienoissa, paitsi yhtenä aamuna olikin yhtäkkiä 66,3 kg ja tänään jo 65,7 kg. Alemmas ollaan siis menossa, vaikka verkkaista tahtia. Parempi sekin.

Työpäivät antoivat hyvät raamit syömisille, mutta yritän syödä kunnolla ja säännöllisesti nyt myös niinä päivinä, kun ohjelmassa on vain opiskelua ilman tarkkoja aikatauluja. Luulen, että se toimii, koska nytkin viikonloput on menneet oikein hyvin. En syö juurikaan eineksiä enää, vaan laitan muutaman päivän välein ruokaa, jota sitten otan evääksi töihinkin. Tämä on ehdoton parannus entisiin elintapoihini ja siitä aion pitää kiinni vastakin.

Huomenaamulla olen menossa heti kahdeksalta zumbaamaan ja siitä sitten innokkaana töihin. Ainoa huono puoli tuossa aamuliikunnassa on se, että hikiset treenivaatteet saavat muhia kassissa koko työpäivän ajan... Muuten luulen, että siitä tulee aika hauskaa. Luulin aika pitkään, etten ole aamuliikkuja, mutta halutessani voin kyllä olla sitäkin.

lauantai 22. tammikuuta 2011

arvontoja

Sekä Manna että Outi ovat pistäneet arvonnat pystyyn. Itselläni kävi viimeksi Outin arvonnassa tuuri, joten uskon, ettei palkinto tällä kertaa osu kohdalle... Mutta kokeilen onneani silti :). Kokeilkaa tekin!

maanantai 17. tammikuuta 2011

uusi viikko

Tasaiselta näyttää tuo painokäyrä. Parempi tietysti niin kuin että lisää tulisi. Saisi se toki tippuakin tuosta, mutta tähän aikaan kuukaudesta saattaa olla vähän turha toivo. Katsotaan sitten ensi viikolla.

Stressin määrään nähden edellinen viikko meni aika hyvin. Työharjoittelu loppuu kahden viikon päästä ja vaikka muut opiskelukiireet silloin ryöpsähtävät oikein kunnolla valloilleen ja päälle, luulen että stressitaso silti laskee aika paljon. Tänään olen onneksi saanut viettää lomapäivää, mutta koko viikonloppuna en saanut oikein mitään aikaiseksi, vaikka suunnitelmissa oli monenlaisia opiskelujuttuja. Eilen mm. olin lähdössä lenkille mutta kävinkin päiväunille... Siinä se päivä sitten mukavasti meni.

Vapaapäivinäkin olen yrittänyt pitää säännöllisiä ruoka-aikoja, vaikka aamiainen tuleekin syötyä suunnilleen samaan aikaan kuin lounas työpäivisin... Ainakin on ollut aikaa keitellä puuroa aamupalaksi. Uusin herkkuni on hedelmät ja marjat kookoskermalla, sitä tekisi mieli syödä koko ajan. Muutenkin olen taas löytänyt kookosmaidon, josta saa mm. kasviskeittoihin ihan uusia makumaailmoja. Olen yrittänyt nyt syödä pelkkää kasvisruokaa ja ihan hyvin on onnistunut, paitsi yksi kanasalaatti tuli viikolla kyllä syötyä. Ja kananmunia ja maitotuotteita siis syön, mutta yritän pyrkiä erityisesti eroon juuri kanasta - sitä kun ei luomunakaan tahdo saada millään. Jonain päivänä etsin kyllä luomujauhelihaa ja teen siitä jotain herkullista ja vaihtelevaa.

Tänään sain itseäni onneksi sen verran liikkeelle, että pääsin pitkästä aikaa zumbaamaan. Ja kyllä olikin tehokasta! Viimeksi saman ohjaajan tunti oli paljon rauhallisempi ja tanssillisempi, mutta nyt mentiin kyllä ihan täysillä. Pitkään jatkunut flunssa tuntui vähän kehossa lopputunnista, mutta toivotaan että vointi ei nyt tästä taas romahtaisi. Muuten on ollut jo parempi olo ja olen jumppaillut kotona melkein joka päivä. Ostin käsipainot ja jumppamaton ja olen yrittänyt jumpata erityisesti vastalihaksia ja tuota niskan ja hartoiden aluetta, kun se tuntuu menevän jumiin koko ajan eikä kuitenkaan ihan joka viikko olisi varaa hierojaankaan. Viime viikolla kävin kerran joogassa ja kerran hassussa jumpassa, joka oli jotain joogan ja tanssin väliltä. Sieltä kun pääsi vielä saunaankin hetkeksi rentoutumaan, niin oli kyllä aika hyvä ja stressitön olo pitkästä aikaa. Ehkä se tasapaino alkaa taas löytyä.

Herkkuja yritän nyt olla syömättä, mutta viikonloppuna tuli kyllä syötyä suklaata. Sitä ei vain pitäisi ostaa, niin ei tulisi syötyäkään. Muutama viinilasillinen on myös mennyt ja joitain juustonmurusia mutta vähemmän kuin pikkujoulukaudella... Tästähän on vaan tsempattavaa.

torstai 6. tammikuuta 2011

tämän vuoden lupaus...

Taisikin olla ärhäkkä flunssa... Tai oikeastaan tielle tuli kaikkea muutakin, kuten kolmen kuukauden mittainen pätkä kokopäivätöitä. Gradun kirjoittaminen sekä pimeä ja kylmä vuodenaika eivät juurikaan helpottaneet oloa vaan saivat kaipaamaan lohtua entistä kovempaa - lohtua, joka tarkoittaa suomeksi suklaata ja peiton alla makailua. Vähän oikeastaan nolottaakin tulla takaisin tänne juuri nyt vuodenvaihteessa, että voi taas kerran aloittaa uuden elämän uuden vuoden alkaessa - ihan niin kuin viime vuonnakin. Onhan se vähän niinkin, vaikkei siinä olekaan koko totuus.

Kiireistä, stressistä, uupumuksesta ja kaamosväsymyksestä huolimatta en ole repsahtanut ihan kokonaan. Olen syönyt paremmin kuin ennen ja yrittänyt liikkua edes vähän, ettei tuntuma kokonaan katoaisi. Olen yrittänyt pitää itseäni hyvänä, mieluiten mahdollisimman terveellisin keinoin. Jotain ajattelutavoissa on siis vuoden aikana muuttunut, ja parempaan suuntaan. Vielä suurempi huomio on ehkä se, että tiedän, että olisin voinut paremmin jos olisi jaksanut jatkaa urheilemista ja kunnolla syömistä säntillisemmin. Monta kertaa olen kaivannut niitä, mutta on ollut helpompi nukkua vähän lisää tai hautautua viltin alle katselemaan elokuvia kun töiden jälkeen ei ole muuta jaksanut tehdä.

Tammikuun lopussa kokopäivätyöt loppuvat ainakin toistaiseksi ja vanha opiskelijaelämänrytmi tulee tilalle. Koska joudun kuitenkin käymään töissä henkeni pitimiksi ja kirjoittamaan sitä gradua ja muutenkin viimeistelemään opintoja, elämänrytmi ei tule olemaan yhtä rento kuin Ranskassa. Aion kuitenkin saada siihen mahtumaan myös rauhallisia hetkiä - ja sitte niitä juoksulenkkejä ja joogatunteja ja salaatinpuputtamista :). Olen nyt kiireessäkin yrittänyt muistaa syödä aamupalan, pitänyt kutakuinkin kiinni ruokarytmistä ja syönyt melkein kokonaan itsetehtyä, tasapainoista ja entistä kasvispainotteisempaa ruokaa. Olin seitsemän vuotta syömättä punaista lihaa, mutta aloitin sen uudelleen pari vuotta sitten. Nyt olen taas kääntymässä uudelleen kasvissyönnin puolelle ja tällä kertaa yritän jättää kanankin pois. Söisin mielelläni silloin tällöin luomulihaa, mutta sitä on niin vaikeaa saada Suomesta että useimmiten päädyn suosiolla kokonaan kasvisruokaan. Olen nyt talvella syönyt normaaliruoan lisäksi rautatabletteja, D-vitamiinia ja toisinaan pellavaöljyä lisäravinteiden saamiseksi. Olin loppuvuodesta koko ajan niin väsynyt ja alakuloinen, että jotain oli pakko kokeilla ja tosiaan olenkin nyt pirteämpi. En yleensä ole kärsinyt kaamoksesta, mutta ehkä se nyt ulkomailla vietetyn vuoden jälkeen ja iänkin myötä alkaa tuntua vaikeammalta.

Sain joululahjaksi viimein sen vaa'ankin, josta olen puhunut koko vuoden... Joulupäivän aamuna sain tulokseksi 64,8kg, eli painon mukaan pahaa repsahdusta ei ole tullut. Tosin on se lukema nyt käynyt pahimmillaan 67 kilossakin mutta nyt ainakin pääsen luotettavasti seuraamaan painon kehitystä. Vyötärönympärys oli eilisen mittauksen mukaan 64cm, eli ei tässä ihan hädässä olla. Kunhan pääsen tolpilleni tämänkertaisen flunssan jäljiltä, alan oikeasti liikkua taas säännöllisemmin. Viikonloppuna kävin rauhallisella lenkillä ja tein vatsalihastreeniä, jouluna kävin muutaman kerään hiihtämässäkin. Liikunta on koko ajan mielessä, mutta se pitäisi taas saada automaattiseksi osaksi viikkoa. Inspiroiduin Tainan Elämänmuutos-kalenterista ja taidan perustaa sellaisen itsekin. Tästä lähdetään taas, kohti parempaa vuotta.