dieettiviidakossa

Juutuin lukemaan Kiloklubin VHH-keskusteluja useammaksi tunniksi (hups, ai mitkä tenttikirjat...) tänään ja taas tuli mieleen, että nykyään on kyllä pirun vaikeaa tietää, mikä olisi oikein ja paras tapa syödä... Opin ko. ruokavaliosta uutta: en esim. tiennyt, että rasvaa pitää syödä niin kamalasti - minä niin kuin ilmeisesti monet muutkin luulin, että oleellisinta on proteiinin määrän lisääminen. En kyllä aio ruveta miksikään karppaajaksi, mutta on kiinnostavaa lukea noista erilaisista dieeteistä kun en niihin itse ole aikaisemmin juurikaan tutustunut. Olen sitä mieltä, että turhien pullien ja pastojen jättäminen pois ruokavaliosta on ihan hyvä asia, mutta itse en millään kykenisi olemaan syömättä hedelmiä. Minulle ne ovat yksi terveellisen ja monipuolisen ruokavalion kulmakivistä; en ikinä voisi uskoa ruokavalioon jossa ne kielletään. Myös tuo rasvan syöminen hirvittäisi, vaikka senkin määrästä ja laadusta tuntuu olevan monenlaista käsitystä.

Itse olen sitä mieltä, että kaikkea pitää ja voi syödä mutta kohtuudella. Huomaahan sen itsekin, mistä tulee hyvä ja mistä huono olo kun omaa kehoaan oppii vähän kuuntelemaan. Olen myös sitä mieltä, että mahdollisimman "puhdas" ruoka ja raaka-aineet ovat hyvästä. Pitkällä aikavälillä sen on myös pakko auttaa, että kuluttaa enemmän kuin syö. Ja koska kyse ei ole ihmedieetistä vaan elämäntavasta, en siksikään usko mihinkään täydelliseen kieltäytymiseen.

Olen silti monesti ennenkin ajatellut, että mistä sen oikeastaan tietää, mikä on parasta ja terveellisintä ruokaa, kun nykyään on niin monta erilaista suuntausta ja kaikille niille löytyy puolestapuhujansa ja isot kasat tutkimuksia etc.. Ja meillä on valinnanvaraa niin kauheasti! Itse yritän syödä mahdollisimman paljon luomua ja lähiruokaa, niin että ruoka olisi ainakin laadultaan hyvää. Syön hurjasti kasviksia, mutta sehän ei yksinään takaa tasapainoista eikä terveellistä ruokavaliota. Ruokapolitiikka on sekin nykyään aikamoinen taitolaji, enkä minä ainakaan tiedä, ketä lopulta eniten uskoisi.

No, tänään olen ainakin syönyt omasta mielestäni (ja hyvästä olosta päätellen) hyvin ja maistuvasti. Aamulla käveltiin sunnuntaimarkkinoille ostoksille, itse ostin kassin täyteen hedelmiä mutta kaveri hankii sieltä kalasta ja leivästä lähtien kaikki alkuviikon ruoat - ja flirttaili samalla omenatytölle :). Seuraavalla kerralla teen vähän harkitumpia ostoksia, nyt ovat kaapit valmiiksi täynnä kaikenlaista ja tulikin ostettua enimmäkseen herkkuhedelmiä. Kirsikoita ei vielä ollut tarjolla, mutta löysin ilokseni raparperia josta pääsen tekemään soppaa jo varmaan huomenna. Täältä ei saa kaupasta samanlaisia mehusoppia kuin Suomessa, ja niitä ikävöin enemmän kuin montaakaan suomalaista ruokaa. Onneksi niitä voi tehdä aika pienellä vaivalla itsekin ja äidin raparperi-mansikkakeitto onkin mun suuria kesäherkkuja. Jotain mustikkakeittoakin olisi kiva tehdä, mutta kun ei täältä mustikoitakaan tahdo oikein saada; pakasteena joskus mutta nekin ovat huimaavan hintaisia.

Tuon markkinareissun lisäksi tänään ei ole tullut liikuttua muuten, mutta onhan se tosiaan ihan hyvä yksi lepopäiväkin pitää viikossa. Tavallaan teki mieli juoksemaan ja ehkä se olisi piristänyt vähän väsynyttä mieltäkin. Huomenna sitten, toivottavasti siitä saa vähän lisäpuhtia tuohon opiskelu-urakkaankin... Huomenaamulla yritän ottaa nuo kuvat ja mitat, jos muistan ennen aamupalaa.

Ja ai niin kalorit jäi tänäänkin siihen vajaaseen 2000:een, eli viikon tavoite vähentää kaloreita edellisestä onnistui ihan mukavasti vaikkei mitään nälkäkuuria olekaan vedetty. Kalorivajetta on tämän viikon aikana tullut aika tasan -5000 kaloria liikunnalla ja syömättä jättämisellä, joten toivotaan että se vaje alkaa pian näkyä/tuntuakin.