juoksuflow

Nyt se sitten tuli! Kolme viikkoa sen puolimaratonin jälkeen... Toisaalta, jos jatkan tätä rataa koko talven, olen teräkunnossa ensi kevään HCR:lla :).

Uskaltauduin sunnuntaina ensimmäistä kertaa puolikkaan jälkeen juoksemaan ja matka taittui kuin siivillä. Tänään lähdin uudelleen, kun tuntui, ettei joogatunti riittänyt päivän liikunnaksi, ja juoksi huomaamattani 40 minuuttia lähes tauoitta, enkä olisi millään malttanut palata kotiin. Ainoa, mikä puuttuu täydellisestä juoksufiiliksestä, on tähän kylmenevään säähän sopivat hanskat. Täytyy taas käydä kurkkimassa urheilukaupoissa...

Tänään oli jotenkin ankea olo koko päivän, mutta joogan ja juoksulenkin jälkeen olo muuttui vihdoin rauhalliseksi ja iloiseksi tai ainakin luottavaiseksi taas. Eilen olin kuin pistoksissa, kun en opiskeluilta ehtinyt edes juoksemaan - huudatin välillä stereoita täysillä ja lauloin ja tanssin pari biisiä, että sain veren kiertämään. Olen viime viikkoina ratkaissut monta ongelmaa urheilemalla huolet pois ja se tuntuu mahtavalta. Liikkumisesta on nyt huomaamatta tullut pakollinen osa päiviä ja viikkoja. Samalla tavoin syöminen tuntuu jotenkin tosi luontevalta, tänäänkään en ahnehtinut yhtään, vaikka töissä oli herkkuruokaa ja vielä kakkuakin jälkiruoaksi. Otin kaikkea kohtuudella ja enemmän salaattia kuin kakkua :).

On ihanaa, kun hyvän kehityksen huomaa niin monella rintamalla: kunto nousee, vyöträ kapeneen ja paino laskee ja vaatteet istuvat, ei tee mieli karkkia, verenpaine laskee ja mieli kohoaa.